Tekijänoikeuskaappausten valvontakeskus - TKVK.org → RAL vs. Gramex
10.2.2006, päivitetty 22.11.2007
Gramex taipui sovintoon: Gramex ja RAL ovat sopineet kiistan, eikä oikeudenkäyntiä järjestetä. Gramex on aloittanut korvausten maksamisen ja RAL on perunut kanteen käräjäoikeudessa. Sovinto on luultavasti ensimmäinen poikkeus Gramexin tähänastiseen käytäntöön, jonka mukaan tekijänoikeusjärjestö on tilittänyt keräämänsä tekijänoikeuskorvaukset vain Gramexin tai sen sisarjärjestön asiakkuusehdot hyväksyneille. Gramexin on lain vaatimalla tavalla tilitettävä keräämänsä tekijänoikeuskorvaukset pyynnöstä ja ilman lisäehtoja myös niille tekijöille, jotka eivät ole Gramexin tai sen ulkomaisten sisarjärjestöjen asiakkaita. (Taloussanomat 20.11.2007)
Brittiläinen Rights Agency Limited (RAL) jätti Helsingin käräjäoikeudelle 3.2.2006 haastehakemuksen (PDF) tekijänoikeusjärjestö Gramex ry:tä vastaan. RAL perii edustamiensa artistien ja tuottajien puolesta tekijänoikeusjärjestön panttaamia tekijänoikeusmaksuja. Gramex vaatii vastauksessaan (PDF) käräjäoikeutta jättämään RAL:n kanne tutkimatta ja RAL vaatii lausumassaan (PDF) kanteensa hyväksymistä yksipuolisella tuomiolla valmistelua jatkamatta. TKVK seuraa oikeudenkäyntiä.
Tekijänoikeuslain mukaan opetusministeriö voi hakemuksesta antaa tekijänoikeusjärjestölle luvan antaa teoksien käyttölupia ja kerätä korvauksia myös muiden kuin järjestön edustamien oikeudenhaltijoiden puolesta. Opetusministeriö on antanut Gramexille tällaisen luvan kerätä korvauksia muun muassa musiikin radiosoitosta. Gramex tilittää keräämänsä korvaukset edelleen muusikoille, levy-yhtiöille ja muille oikeudenhaltijoille, kuluilla vähennettynä.
Tällaisella lisenssijärjestelmällä pyritään siihen, että teosten käyttäjät, kuten radiokanavat, voivat saada teosten käyttöluvat helposti ja oikeudenhaltijat saavat vaivatta korvauksensa. Tekijänoikeusjärjestöllä on pakkolisenssijärjestelmässä määräävä markkina-asema. Tekijänoikeusjärjestö voikin hyvin pitkälle sanella hinnat ja sopimusehdot, mistä syntyy ongelmia - Gramexkin on äskettäin tuomittu muun muassa määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä, ylisuurten korvausten vaatimisesta ja oikeudettomasta rahastuksesta.
Gramex voi siis kerätä tekijänoikeuskorvauksia sellaistenkin teosten käytöstä, joiden tekijöitä Gramex ei edusta. Lain mukaan Gramexin on yksinoikeutensa vastapainoksi tilitettävä tällaiset keräämänsä korvaukset pyynnöstä myös niille tekijöille, joita yhdistys ei edusta. Tilitys on tehtävä ilman lisäehtoja ja vähintään yhtä edullisin ehdoin, kuin Gramexin edustamillekin oikeudenhaltijoille.
Tekijänoikeuskorvausten tilitys pyynnöstä myös tekijänoikeusjärjestön ulkopuolisille tekijöille on tärkeä tekijä määräävän markkina-aseman mahdollistamien haittojen ehkäisemisessä: näin tekijän ei ole pakko hyväksyä asiakassopimuksen ehtoja saadakseen tekijänoikeusjärjestön hänen teoksensa käytöstä keräämät korvaukset.
Gramex ei kuitenkaan verkkosivujensa mukaan (10.2.2006) maksa korvauksia suomalaisille muusikoille ilman asiakassopimuksen allekirjoittamista: "Ilman allekirjoitettua asiakassopimusta, asiakkaan henkilötietoja ja tilinumeroa emme voi tilittää mahdollisesti kertyviä tekijänoikeuskorvauksia."
Myöskään ulkomaiset muusikot eivät Gramexin verkkosivujen mukaan (10.2.2006) saa korvauksia ilman asiakassopimusta, muuten kuin Gramexin ulkomaisen sisarjärjestön kautta (vastavuoroisuussopimus): "Tilitys [ilman vastavuoroisuussopimusta] edellyttää asiakkuutta ja asiakas- ja äänitetietojen toimittamista Gramexille."
Gramexin hallituksen (28.11.2006) jäsen Ahti Vänttinen vahvisti 27.11.2006, että Gramex ei ole suostunut maksamaan korvauksia Gramexin tai sen sisarjärjestöjen ulkopuolisille tekijöille:
Ilman asiakassopimusta on maksettu vastavuoroissuussopimusten perusteella, tai niissä tapauksissa ei tosiasiassa edes tiedetä kenellä lopullisen tilityksen vastaanottajista on ja kenellä ei asiakassopimus johonkin järjestöön. Yksittäistapauksissa asiakassopimus on edellytetty, vaikkakin on käytännössä ilmeisesti hyväksytty joitakin pieniä muutoksia tai yliviivauksia, joita artistit, tai yleensä managerit, ovat tehneet "omavaltaisesti" sopimustekstiin.
Allekirjoittaessaan Gramexin asiakassopimuksen (10.2.2006) artisti luovuttaa musiikkinsa Gramexin toimialaan kuuluvat käyttöoikeudet yksinomaisesti Gramexin valvottavaksi Suomessa ja ulkomailla sellaisissa maissa, joissa artistilla ei ole sopimusta jonkin Gramexin sisarjärjestön kanssa (1-2 §). Asiakassopimus sisältää muitakin asiakkaalle mahdollisesti epäedullisia ehtoja. Riitatapauksissa Gramex voi yksipuolisesti irtisanoa sopimuksen ja pidättää taiteilijan korvaukset (7 §). Asiakas sitoutuu noudattamaan kaikkia Gramexin sääntöjä ja määräyksiä, myös niitä, joita sopimuksessa ei mainita (9 §).
Monelle oikeudenhaltijalle asiakassopimuksen hyväksyminen on varmasti hyvä ratkaisu. Lain mukaan Gramex ei kuitenkaan voi kertomallaan tavalla vaatia asiakassopimuksen ehtojen hyväksymistä edellytyksenä keräämiensä korvausten tilittämiselle.
Gramex keräsi vuonna 2004 korvauksia yhteensä 15,6 miljoonaa euroa. Ulkomaisten artistien ja tuottajien tilittämättömät korvaukset päätyvät Esittävän säveltaiteen edistämiskeskuksen (ESEK) tilille, joka jakaa ne edelleen tukina. ESEK on Gramexin osa ja sillä on vuoden 2004 toimintakertomuksen (PDF, s. 5) mukaan 15,8 miljoonaa euroa tällaisia tilittämättömiä varoja.
Gramexin valvonnasta vastaa opetusministeriön viestintäkulttuuriyksikkö. Viestintäkulttuuriyksikön johtaja Jukka Liedes myös istuu opetusministeriön nimeämänä ESEK:n johtokunnassa (10.2.2006) päättämässä tukien jakamisesta Gramexin antamien valtuuksien puitteissa.
ESEK-kytkennästä nousi kohu tekijänoikeuslain valmisteluun liittyen syksyllä 2005, koska hallintolain (27-28 §) mukaan virkamies ei saa osallistua asian käsittelyyn, jos hän esimerkiksi on asianosaisen järjestön hallintoelimen jäsen. Tekijänoikeusasioista vastaava kulttuuriministeri Tanja Saarela (entinen Karpela) sanoi pyydettyään virkamiehiään selvittämään mistä on kysymys, että huolta jääviysongelmista ei ole. Eduskunnan oikeusasiamies tutkii asiaa.
Opetusministeriön virkamiehet ovat olleet aktiivisia myös tekijänoikeusjärjestöissä: Jukka Liedes on esimerkiksi Teoston entinen lakimies ja Gramexin apulaisjohtaja Lauri Kaira toimi ennen siirtymistään Gramexiin tekijänoikeusasioista vastaavan kulttuuriministerin erityisavustajana. Eläkkeelle jäänyt opetusministeriön ylijohtaja Kalevi Kivistö, joka oli Liedeksen esimies, toimi vuoteen 2004 kutsusta ESEK:n puheenjohtajana.
Säveltäjien ja sanoittajien tekijänoikeusjärjestö Elvis ry on puolestaan huolissaan siitä (12.5.2006), että jos muutkin ulkomaiset artistit ja tuottajat alkavat menestyksekkäästi periä saataviaan, eivät suomalaiset tekijänoikeusjärjestöt enää voi käyttää ulkomaalaisille artisteille ja tuottajille kuuluvia varoja, kuten tähän asti.
RAL:n haastehakemuksen (PDF) 3.2.2006 mukaan kyse on nimenomaan siitä, että Gramex ei ole suostunut tilittämään korvauksia ilman lisäehtoja, vaan on vaatinut asiakassopimuksen allekirjoittamista.
RAL kertoo edustavansa yli 600 artistia ja vastaavansa näille kuuluvien tekijänoikeuskorvausten keräämisestä.
Gramex vastasi 4.2.2006 tiedotteella, jonka mukaan RAL ei "suostu osoittamaan valtakirjoilla ja asiakassopimuksilla", että sillä olisi oikeus saada vaatimansa korvaukset. RAL on haastehakemuksensa mukaan kuitenkin toimittanut valtakirjat käräjäoikeudelle.
Kulttuuriuutiset.netin päiväämättömässä uutisessa "Brittiläinen agenttiyritys vaatii Suomessa eri kohtelua kuin muualla" (linkki ei enää toimi) siteerataan Gramexin toimitusjohtajaa Hannu Marttilaa (korostus tässä): "Jos valtakirjat olisi meille näytetty ja asiakassopimukset allekirjoitettu, rahat lähtisivät seuraavana päivänä." Kulttuuriuutiset.netin päätoimittaja on Gramexin apulaisjohtaja Lauri Kaira.
Gramex toimitti käräjäoikeudelle vastauksen (PDF) 27.3.2006. Gramexin mukaan käräjäoikeuden ei pitäisi edes tutkia kannetta, koska Gramexin mielestä RAL:llä ei ole oikeutta vaatia tekijänoikeuskorvausten tilittämistä taiteilijoiden puolesta. Gramex myöntää, että sillä on tilittämättömiä korvauksia taiteilijoille, joita RAL väittää edustavansa. Gramexin mukaan RAL ei kuitenkaan ole pyynnöistä huolimatta esittänyt valtakirjoja, jotka oikeuttaisivat RAL:n perimään korvauksia taiteilijoiden puolesta. Gramexin tulkinnan mukaan edes yksikään(!) RAL:n haastehakemuksen yhteydessä toimittamista valtakirjoista ei ole riittävä. Lisäksi Gramexin mukaan joillekin taiteilijoista, joiden puolesta RAL vaatii korvauksia, korvaukset on jo maksettu.
Merkillepantavaa on, että Gramexin vastauksessa ei sanota mitään vaatimuksista allekirjoittaa asiakassopimus edellytyksenä korvausten tilittämiselle, toisin kuin Gramexin verkkosivuilla ja tekijänoikeusjärjestön aikaisemmassa asiaa koskevassa tiedotuksessa. RAL:n haastehakemuksen keskeinen väitehän nimenomaan oli, että Gramex on vaatinut asiakassopimuksen tekemistä edellytyksenä korvausten tilittämiselle.
Toinen huomionarvoinen yksityiskohta on Gramexin vastauksessaan käyttämä kieli. Yleensä tällaiset asianajajien viranomaisille tai toisilleen kirjoittamat asiakirjat ja kirjeet ovat muodollisesti kohteliaita eikä henkilökohtaisuuksiin mennä, vaikka itse asiasta olisi suuriakin erimielisyyksiä. Gramexin asianajaja Risto Ryti, joka on myös Gramexin hallituksen (12.5.2006) puheenjohtaja, sen sijaan vihjaa vastauksessaan 27.3.2006 suoraan, että vastapuolen asianajaja on yksinkertainen: "Asiamies Myhrbergille on mahdollisimman yksinkertaisesti ja selkeästi yritetty selvittää, ettei Gramex tai mikään muukaan taho voi vastaavassa tilanteessa maksusuojaan liittyvistä syistä johtuen edes harkita maksujen suorittamista."
RAL vastasi käräjäoikeuden pyynnöstä kirjallisella lausumalla (PDF) 22.6.2006. RAL:n mukaan Gramex on lähettänyt RAL:n edustamille artisteille markkinointimateriaalia, arvatenkin tavoitteenaan saada artistit allekirjoittamaan Gramexin asiakassopimus. RAL:n mukaan sen käräjäoikeudelle toimittamat valtakirjat ovat riittäviä ja tätä tukee sekin, että Gramexin ulkomaiset sisarjärjestöt ovat ne hyväksyneet. RAL:n mukaan Gramexin väitteet päällekkäisistä tilityksistä ja päällekkäisistä maksuvaatimuksista sekä puuttuvista valtuutuksista ovat yksilöimättömiä, eikä niillä siksi ole asian ratkaisemisen kannalta merkitystä. Lopuksi RAL toteaa, että Englannin ja Suomen lakien mukaan toistaiseksi voimassa olevat valtuutukset ovat voimassa, kunnes ne peruutetaan.
RAL toteaa lausumassaan, että Gramexin vastauksessa ei otettu lainkaan kantaa varsinaiseen pääasiaan, joka RAL:n mukaan on Gramexin vaatimus allekirjoittaa asiakassopimus edellytyksenä korvausten tilittämiselle. RAL vaatiikin, että ellei Gramex perustele tarkemmin tilityksestä kieltäytymistään, tulee käräjäoikeuden hyväksyä RAL:n kanne yksipuolisella tuomiolla valmistelua jatkamatta. RAL perustelee vaatimustaan oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 13 pykälällä:
13 § Asian ratkaiseminen valmistelua jatkamatta
Jos vastaaja, jota on kehotettu vastaamaan kirjallisesti asiassa, jossa sovinto on sallittu, - -
2) ei ole esittänyt vastauksessaan kanteen vastustamiselle perustetta tai vetoaa ainoastaan sellaiseen perusteeseen, jolla selvästi ei ole vaikutusta asian ratkaisemiseen,
asia ratkaistaan valmistelua jatkamatta. Kanne hyväksytään tällöin yksipuolisella tuomiolla. - -
Käräjäoikeuden mukaan asia on kirjallisessa valmisteluvaiheessa. Seuraavaksi käräjätuomari Kimmo Mikkola päättää, pyydetäänkö vielä lausumaa asianosaisilta vai meneekö asia istuntokäsittelyyn. Mitään käsittelypäiviä ei ole vielä (2.1.2007) määrätty.
Tapahtumien kulku on siis epäselvä. Asioiden todellinen laita selvinnee viimeistään oikeudenkäynnissä.
Tämä dokumentti on Public Domainia.